Kapeiksi käyneet on kasvot jotka mä tunsin Kuihtuneet kuin ilma vieläkään tiedä syytä
Useat päivät on olleet hiukan helpompia kuin eiliset Tiettyyn rajaan asti pidin siitä kun en huomannut mistä se kertoo
Päivääkään ei muuta kuin vapaaehtoista sokeutta
Taistelun jälkiä on vaikeaa piilottaa Mut toisaalta niistähän voi olla niin ylpee
Paljonko oikeastaan haluaa muistaa Vain virheestä oppiakseen jota ei tunnusta
Vastaukset vääriin kysymyksiin tilanteen tähden vain sumua nähden
Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muuttuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus
Murtunut mielesi on enkä nää mitenkään sitä karttana päämäärään Minä en vain usko
että sun on hyvä näin muttei saa monikaan sitä koskaan tietää sille ei oo paikkaa
Kauneus tekee kyyniseksi mutta vastakohdasta ei edes puhua auta
Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muutuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus
Uskoin kuolemaan joka ei jostain syystä tullutkaan odotin valmiiksi vaikken laittautunutkaan pelkäsin vaikka se on niistä kaikista turhinta jotka on syvälle viety
Kätteni työn tunnistan ja elän siitä uusintaa Uskomatta lausettakaan kirjoitettu tarinaa Tarkoitus kai lunastaa kuvalle jatkoaikaa
Eilisestä on ikuisuus mut huomiseen on tuplasti Tämänkin hetken viisaus muutuu painolastiksi Hauraampi kuin heijastus valintojen oikeutus