Taas saapuu osastollemme yö musta viereisessä huoneessa mies potee ahdistusta Ja yläkerrassa asuu Penttejä ja Arvoja joille kasvaa öisin kämmenselkiin karvoja
Kuu nousee ulkona ja verhojen raosta nään viimoset miehet alakerran joukkopaosta vaan metsän siimekseen hekin juoksevat par’aikaa kuulen kuinka metsästä riemulaulu raikaa
Kummaa väkeä; Aarne matki(h)i käkeä Tottuu käytävän narinaan siellä kävelee Napoleon, Jeesus parinaan ja aikaan kuiseen Alakerran väki karkaa alituiseen käytävältä turinaa yläkerrasta kuuluu murinaa
Taas saapuu osastollemme yö musta meitin osasto hoitaa verotusta Ja tabuja nappaamme, ei huolen häivää ja virastollamme me raadamme me yötä päivää
Kummaa väkeä; Aarne matkii käkeä tottuu käytävän narinaan siellä kävelee Napoleon, Jeesus parinaan Ja aikaan kuiseen alakerran väki karkaa alituiseen Käytävältä turinaa yläkerrasta kuuluu murinaa
Alakerrassa rapinaa siellä suunnitellaan kapinaa Yö on täynnä ahdistusta ahdistunut mies pelkää tilintarkastusta Voi veikkoa minun tekee heikkoa päässäni surinaa ovelta kuuluu murinaa