Jos sinne eksyy sinne jää
Ja haluu elää menettää
Päivät unohdukseen juo
Soi vanha levy rahisten
Sen sointi alakuloinen
Synkkää tunnelmaansa luo
Sua kerran paljon rakastin
Nyt vaivun yksin muistoihin
Ja vain tuoppi lohduttaa
Vaan kerran ehkä sinäkin
Käyt tänne silmin itkuisin
Ilman uutta rakkaimpaa

On ravintola suru, paikka yksinäisien
Mä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäin
Ravintola suru, paikka yksinäisien
Meille koti viimeinen

On täällä hämy lohduton ja seisahtunut aika on
Joka päivä eilinen
Vain tuoppi vaihtuu täydempää, se auttaa kestämään
Ahdistusta muistojen
Ei kukaan tiedä päiviä, ei sitä koska lähdetään
Tyhjät tuolit kertoo sen
Ja surujansa levy soi kun ehkä tänään tulla voi
Valomerkki viimeinen

On ravintola suru, paikka yksinäisien
Mä eron jälkeen tänne tulin, tänne myöskin jäin
Ravintola suru, meille paikka viimeinen
Niin monen viime matkallensa lähtevän mä nään
Ravintola suru, paikka yksinäisien
Meille koti viimeinen

On ravintola suru, paikka yksinäisien
Niin monen viime matkallensa lähtevän mä nään
Ravintola suru, paikka yksinäisien
Meille koti viimeinen