Syysilta, kapea silta, johtaa saareen ja talolle, sinne kÀvelen. Talon suurista ikkunoista nÀen, talon hienot juhlat ja vÀen laittautuneen. MitÀ teen, olen vasta lapsi ja eksyksissÀ, vaikken pahasti.
SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. TÀmÀ ei ole laulu pahasta, tÀmÀ ei ole laulu pahasta. SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. Jos onneton, on ainakin toivoa paremmasta.
En kuulu talon vieraisiin, mutta seuraan sivummalta. Joku kÀy kÀÀntymÀssÀ terassilla, muttei nÀe mua. Ei se nÀe mua, ei nÀe mua, ei nÀe mua. Olen vasta lapsi ja eksyksissÀ.
SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. TÀmÀ ei ole laulu pahasta, tÀmÀ ei ole laulu pahasta. SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. Jos onneton, on ainakin toivoa paremmasta.
Mietin kumpi on yksinÀisempÀÀ, olla rahaa vai oikea sisÀllÀ. Mietin tuunko joskus yhtÀ rikkaaksi, vai oonko kenties rikkaampi?
SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. TÀmÀ ei ole laulu pahasta, tÀmÀ ei ole laulu pahasta. SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. Jos onneton, on ainakin toivoa paremmasta.
SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. TÀmÀ ei ole laulu pahasta, tÀmÀ ei ole laulu pahasta. SinÀ Armias taivahasta, tue jokaista pientÀ lasta. TÀmÀ on vain rukous maailmasta, tÀmÀ on vain rukous maailmasta, tÀmÀ on vain rukous maailmasta, tÀmÀ on vain rukous...