Sun rintojasi minä muistan kun täysikuu käy radalleen Kuin ikävä on pitkä tie joka pyörän alla ulisee Reppu täynnä on lahjoja jotka mä tuoda lupasin Tuon kutistetun pygmin pään pääskynpesän sekä hanurin
Mä usein öisin olen katsellut taivaan käärmeenkantajaa Se kanssa Herkuleksen taivaltaa tähtikäärme olallaan Onko silläkin kaipaus naisensa viereen nukkumaan Ja onko silläkin tää muistojen huimaus joka pakottaa
Oi käärmeenkantajaa Pitkä on pölyinen tie Ai miestä matkallaan Naiseni luokse se vie Oi käärmeenkantajaa Luonasi onneni lie Ai miestä matkallaan
Mä nähnyt olen monenlaista mun matkoillani usko vaan Ja unohtunut viikkokausiksi turhuuteen ja hualaan Mut mä vannon paan pantiksi pään kautta miehen kunnian Sua kohti rouvani oon kulkenut lailla käärmeenkantajan