Oli kapteeni sidottu ruoriin
Se kitui kauan ja huokaisten kuoli
Minä olin ainoa eloonjäänyt
Ja minä olin mielipuoli

Aika juoksi kuin paksu köysi
Laivan keinuvan partaan yli
Mua kauan kuiskaten luoksensa kutsui
Meren vihreä messinkisyli

Mä juoksin keltaista pohjaa pitkin
Hiukset hitaasti hulmuten
Ja näin kun valtava hukkunut armeija
Juhli keskellä hylkyjen

Ja niin seilas tämän kaupungin rantaan
Mies hullu ja niin väsynyt
Sanoi ihmiset jotka mut herätti
Se on merestä löytynyt

Merestä löytynyt, merestä löytynyt
Merestä löytynyt

Mä otin vaimoksi satamahuoran
Viinan viemän ja nälkiintyneen
Me tehtiin seitsemän likaista lasta
Kapakan porstuan nurkkaukseen

Nuorin niistä on nimeltään Maanantai
Vanhin sokea Sunnuntai
Ne myyvät torilla haisevaa silakkaa
Ne sitä laivoista varastaa kai

Ja minä katselen maailman menoa
Silmät pyöreinä vilkkuen
Täällä ihmisten kruunu on himmeä
Ja ne kuolevat irvistäen

Tämän kaiken oon nähnyt ennenkin
Kun olen matkoillani eksynyt
Mutta minä olen aivan hiljaa
Minä merestä löytynyt

Niin kovin kepeiden tuulien mukana
Täällä huojuvat ihmiset
Ja rahan mereen kiveksi kirnuttuun
Ovat tuhannet jo hukkuneet

Täällä jätetään syömättä ruokaa
Ja hattu keikarin ostetaan
Ja sitten leipäpalan vuoksi
Takapihalle mies tapetaan

Täällä ruoreihin sidotut kapteenit
Ohjaa myrskyssä laivojaan
Ja ruuman kätköissä juhlivat peijoonit
Ahneus paukkuen ahtereistaan

Joskus sattunut on ehkä niin tai näin
On laiva karille rysähtänyt
Siitä minä olen aivan hiljaa
Minä merestä löytynyt