"Harhaluoti hopeinen
Lävisti mun sydämen
ujeltaen jatkui matka sen
jatkui minne, tiedä en

Lonkalta kun lauotaan
osua voi kehen vaan
viedä hengen haavoittaa
vaik’ ei tarkoittanutkaan

Jos sä et saa, mä en saa rakastaa
mä en ois varmaan saanut rakastuakaan
Jos mä en voi, sä et voi omistaa
Oi kuinka suoloinen on joskus katkeraa

Harhaluoti hopeinen
tietään etsi toiseen sydämeen
mä vain osuin lentoradalleen
mull’ on haava rinnassani edelleen

Jos sä et saa, mä en saa rakastaa
mä en ois varmaan saanut rakastuakaan
Jos mä en voi, sä et voi omistaa
Oi kuinka suloinen on joskus katkeraa

Harhaluoti hopeinen
kenen nimi kaiverrettu kylkeen sen
Rakkaus ei kuole milloinkaan
ei se kuole, sitä voi vain haavoittaa

Jos sä et saa, mä en saa rakastaa
mä en ois varmaan saanut rakastuakaan
Jos mä en voi, sä et voi omistaa
Oi kuinka suloinen on joskus katkeraa

Jos sä et saa, mä en saa rakastaa
mä en ois varmaan saanut rakastuakaan
Jos mä en voi, sä et voi omistaa
Oi kuinka suloinen on joskus katkeraa