Kaksi poikaa, veljet keskenÀÀn, hiljalleen kulkivat kouluteitÀnsÀ. Joka pÀivÀ ne samoissa vaatteissa istuivat muiden koululaisten joukossa.
Ei opettajat niistÀ pitÀneetkÀÀn, vaikka se toinen oli hyvÀ piirtÀmÀÀn. VÀlitunnilla sille me vaihdettiin kaikkein matalin tuoli pulpettiin.
PÀivÀn voi nÀin paremminkin kuluttaa. kaksi poikaa tekee metsÀÀn majaa. Ei tarvi koulua se ken työtÀ saa, pojat aattelee, on vapaa tÀÀ maa.
Levottomuus jokin mieltÀ painaa. ne lÀhtevÀt seikkailuun luvattomaan. NÀen ikkunasta, kun pojat salaa jonkun fiatilla maantiellÀ ajaa.
Kaksi poikaa, veljet keskenÀÀn, nyt vapaina kulkevat työn perÀssÀ. SeitsemÀstÀ neljÀÀn niitÀ alkoi vÀsyttÀÀ. kassan kautta lÀhtee pojat taas menemÀÀn