katu tyhjÀnÀ, mitta tÀynnÀ kotoa mÀ lÀhdin, löin oven kiinni syyttÀviÀ sanoja, koitin niellÀ silti ne palasivat ajatuksiini sitten nÀin sen kuolleen linnun kÀmmenille nostin ja kadulta vein pois siinÀ vaistosin lÀmmön tunnun ihan niin kuin vielÀ se elÀÀ voinut ois tÀhdet silloin lÀhemmÀksi laskeutui yössÀ huusi hiljaisuus
chorus: tÀnÀ yönÀ taivaaseen toinen meistÀ pakenee toinen jÀÀ tÀnne taisteleen ai ai ai ai tÀnÀ yönÀ taivaaseen kuka portit aukaisee? kuka uskoo rakkauteen? ai ai ai ai ai
tÀÀ on tuulinen, kylmÀ paikka rumia on ikkunat kerrostalojen mutta nauloja satais vaikka eteenpÀin mÀ jatkan tiesin silloin sen laskin maahan, sen kuolleen linnun kaivoin sille kuopan ruusupensaikkoon tein hiekasta pienen kummun kÀvelin pois ja tÀÀllÀ vielÀ oon tÀhdet silloin lÀhemmÀksi laskeutui yössÀ huusi hiljaisuus
chorus x1
kadut kaikuu valot vilkkuu keltaistaan pitkÀt portaat kÀvelen kylmÀ aamu viiltÀÀ taivaan puukollaan enÀÀ mitÀÀn pelkÀÀ en