Ei ristinsieluja saa yksin eksymään, ohjaa ei opas heitä kohti etelää Paha vaanii, vaan ei vie
Suruvaippa poikki lentää korven kivisen, vastarintaan kera sinivuokkojen Paha vaanii, vaan ei vie
Vieri ei viattomat yli jyrkänteen, vierivät reunalle, edemmäs eivät mee
Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon Sinä kuljet miten katsot, katsot kuinka kuljen; kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä käy kanssamme kulkemaan huojuvaa siltaa
Askelmia uupuu, kaiteet loppuu kavaluuteen Hetken laulu antaa etumatkan ikuisuuteen
Alhaalla odottaa vain loimi syvän veen, valmiina peittelemään kylkeen syvänteen, laupeuteen laineillansa
Meillä silta huojuu ilman vartijaa lailla iättömän uskon Ei sitä käydä ilman että pelottaa, ei käydä jälkeen iltaruskon Sinä kuljet miten katsot, katsot kuinka kuljen; kuljet pois kun täällä ei tarjota kuin muistoja, seppeleitä, vaan eipä enkeleitä käy kanssamme kulkemaan huojuvaa siltaa