Hohto tuo yhdeksän auringon, kun kengät on lakerinahkaa
Kiinni napitan paidan lumivalkoisen
Kun prässit sirkkelin terinä soi, ei ryntäillä päätä ei pahkaa
Avulla kiiltävän vahan hiukseni muotoilen

Peilissä seisojaa tuijotan ja suoristan liitua, raitaa
Jostain laskee kämmen kylmä olallein
Tiedän seurassa tässäpä ei, ei kuljeta polkua kaitaa
Litteän hopean kaivan povesta huulillein

Yleisön seassa ystävät nään, ystävät todellakin
Hymyilevät seinät salin karmiinin
Parrasvalojen loisteeseen jään, keiloihin liekehtiviin
Liekit kyllä liittyy illan ihmisiin

Taivaan sinisen sävelet soi, toisille lohtua kantaa
Minä nuotin avaan jälleen punaisen

Ja yleisön seassa ystävät nään, ystävät todellakin
Hymyilevät seinät salin karmiinin
Parrasvalojen loisteeseen jään, keiloihin liekehtiviin
Liekit kyllä liittyy illan ihmisiin

Orkesteri lähtömerkin antaa
Alkusoitto on tutun kuuloinen
Nuottiteline valettu painavaan rautaan
Minä tiedän kelle kumartaa...